Poliisihallituksen ohjeet

Alkuperäinen kysymys:

Minä en ymmärrä lakitekstiä. Siksi kysyn, mitä voi kotisivuilleen kirjoittaa, kun kotisivuilla tarjoaa aineistoa luettavaksi ja ladattavaksi tiedostoina, jota on itse tuottanut esim kääntämällä. Voiko kirjoittaa että tue tätä aineiston tuottamista ja sitten laittaa vaikka paypal napin.

Olen kiitollinen vastauksesta.

N.N.



Hei,

Alla oleva viestisi ohjattiin minulle vastattavaksi. Pahoittelut vastauksen viivästymisestä, saamme paljon erilaisia yhteydenottoja ja kansalaiskysymyksiä, joihin pyrimme vastaamaan saapumisjärjestyksessä. Kysymysten suuresta määrästä johtuen vastaaminen voi kuitenkin välillä viedä aikaa.

Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyslain mukaan yleisöllä tarkoitetaan ennalta rajoittamatonta ja määrittelemätöntä joukkoa henkilöitä ja yleisöön vetoamisella suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin ilmaistua pyyntöä tai kehotusta antaa rahaa keräykseen. Kaikki toiminta, joka täyttää tämän rahankeräyksen määritelmän, kuuluu lähtökohtaisesti rahankeräyslain soveltamisalaan ja edellyttää näin ollen joko rahankeräyslupaa tai poliisilaitokselle tehtävää pienkeräysilmoitusta.

Rahankeräykseen osallistuminen on vastikkeetonta, jolloin rahaa keräykseen antavat henkilöt eivät saa mitään vastineeksi lahjoituksestaan. Toiseksi rahankeräyksessä kerätään rahaa yleisöön vetoamalla. Vetoaminen voi tapahtua suullisesti, kirjallisesti tai millä muulla tavalla tahansa. Yleisöön vetoamiseksi voidaan katsoa kaikki sellainen menettely, jonka tarkoituksena on saattaa yleisö tietoiseksi lahjoituksen pyytäjän tarpeesta tai halusta saada rahaa lahjoituksena. Pyynnön ei tarvitse olla suora tai käskevä, vaan se voi olla myös hienovaraisempi ilmaus. Riittävää on, että vetoamisen kohteena olevat henkilöt saavat käsityksen, että heiltä pyydetään rahaa lahjoituksena. Jos vetoaminen kohdistuu lisäksi laajaan, ennalta rajoittamattomaan ja määrittelemättömään henkilöjoukkoon, kuten esimerkiksi kaikkiin tietyillä internetsivustolla vieraileviin henkilöihin, täyttyy rahankeräyksen määritelmä jo varsin selkeästi. Näin ollen esimerkiksi erilaisten tuki-/lahjoituspyyntöjen julkaiseminen kotisivuilla yhdessä vaikkapa paypal-linkin, donate-napin tai muun vastaavan lahjoitusmahdollisuuden kanssa on rahankeräyksen määritelmän täyttävää toimintaa.

Rahankeräyslupa voidaan pääsääntöisesti antaa Suomeen rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, mikäli laissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Rahankeräysluvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että kerättävien varojen käyttötarkoitus on yksinomaan yleishyödyllinen ja että luvan hakijana olevan yhdistyksen tai säätiön toiminnan tarkoitus on yleishyödyllinen. Sen sijaan esimerkiksi yksityishenkilö tai yritysmuotoinen toimija ei voi lupaa saada eikä siten myöskään järjestää luvanvaraista rahankeräystä.

Pienkeräyksen järjestämiseen ei tarvita rahankeräyslupaa, mutta siitä tulee tehdä ilmoitus poliisilaitokselle. Tämä kirjallinen ilmoitus tulee tehdä vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamista. Pienkeräyksenä järjestettävällä rahankeräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa ja sen järjestäminen saa kestää enintään kolme kuukautta. Pienkeräys voidaan järjestää myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Yhdistysten ja säätiöiden lisäksi pienkeräyksiä voivat tietyin edellytyksin järjestää esimerkiksi rekisteröimättömät kolmen luonnollisen henkilön ryhmät.

Erilaiset vastikkeelliset toiminnot, kuten tuotemyynti, jäävät rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle, sillä rahankeräyksen määritelmä ei vastikkeellisten toimintojen kohdalla täyty. Näin ollen esimerkiksi internetissä voidaan harjoittaa tuotteiden tai palveluiden myyntiä samalla tavoin kuin muuallakin ilman että rahankeräyslain säännöksistä seuraisi tälle estettä. Myyntitoiminnan tulee kuitenkin olla aidosti vastikkeellista toimintaa, jossa rahasuoritus ja sen vastasuoritus kohtaavat toisensa ajallisesti, laadullisesti ja määrällisesti. Toiminta ei siis muutu tosiasiallisesti muuksi kuin rahankeräykseksi ainoastaan sillä perusteella, että toiminta pyritään kuvaamaan esimerkiksi kaupankäynniksi.

Aidossa normaalissa myyntitoiminnassa tuotteella on esimerkiksi kiinteä hinta, joka vastaa tuotteen taloudellista vaihdanta-arvoa ja tuote toimitetaan ostajalle kohtuullisen ajan kuluessa. Normaalissa tuotemyynnissä lähdetään myös siitä, että tuotteen hinnan määrittää myyjä ja että hinta on kiinteä, eikä siis esimerkiksi vapaaehtoinen tai vapaavalintainen. Vapaaehtoinen maksu tarkoittaisi sitä, että tuote olisi saatavilla ilman maksuakin ja vapaasti valittavissa olevien hintojen olemassaolo tarkoittaisi käytännössä sitä, että tuotteesta maksettava hinta ja tuotteen arvo eivät vastaisi toisiaan ainakaan jokaisen maksettavan hinnan kohdalla. Lisäksi normaalissa tuotemyynnissä kaikille osapuolille on selvää, että kyse on nimenomaan tuotteen myymisestä ja ostamisesta. Tällöin ostaja siis mieltää nimenomaan ostavansa tuotteen eikä lahjoittavansa rahaa tai muutoin ainoastaan tukevansa toimintaa ja myyjä vastaavasti mieltää myyvänsä tuotetta eikä pyytävänsä lahjoitusta.

Jos toiminnassa poiketaan edellä kuvatun kaltaisista normaalin tuotemyynnin rakenteista, voi toiminnassa olla kyse muusta kuin normaalista kaupankäynnistä. Jos kyse on tosiasiassa toiminnasta, jossa vedotaan yleisöön vastikkeettoman rahallisen tuen saamiseksi, tulevat rahankeräyslain säännökset sovellettavaksi. Rahankeräyslain 7 §:n mukaan on kiellettyä järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään. Näin ollen rahankeräystä ei tule toteuttaa tavalla, jossa toimintaan osallistuvat henkilöt eivät pysty selkeästi erottamaan, onko toiminnassa kyse rahankeräyksestä vai kaupankäynnistä. Esimerkkinä tilanteesta, jossa osallistuvat henkilöt eivät välttämättä aina selkeästi erota, pyydetäänkö heiltä maksua palvelusta vai vastikkeetonta lahjoitusta, voitaneen mainita vaikkapa vapaaehtoiset tukimaksut. Toisin sanoen riski rahankeräyksen ja kaupankäynnin sekoittumisesta voisi liittyä esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, jossa internetissä töitään julkaisevan tahon seuraajat voivat halutessaan vapaaehtoisesti maksaa sisällöstä.

Eli tiivistäen näyttäisi siltä, että kuvatulla tavalla toteutettuna rahankeräyslain säännökset tulisivat todennäköisesti sovellettavaksi kuvailemasi kaltaiseen toimintaan. Näin ollen toiminta edellyttäisi joko rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä. Lisäksi toiminta tulisi erottaa selkeästi kaupankäynnissä, niin ettei näiden sekoittumisvaaraa olisi. Tilanne olisi luultavasti toisenlainen, mikäli aineistot olisivat vaikkapa maksumuurin takana ainoastaan kiinteähintaisen maksun maksaneiden seuraajien luettavissa, eli ts. tällöin kyseessä olisi rahankeräyksen sijaan aidosti vastikkeellinen toiminta.

Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua. Löydätte tarvittaessa lisätietoa rahankeräysasioista esimerkiksi poliisin internetsivuilta seuraavan linkin takaa: Rahankeräykset - Poliisi.

Mukavaa viikon jatkoa!

Ystävällisin terveisin

XXX YYYY

Ylitarkastaja

Poliisihallitus

Arpajaishallinto

PL 50

11101 RIIHIMÄKI